Esittely

        

Dóchas Acres sijaitsee Irlannin länsirannikolla, Connemaran kansallispuiston laitamilla. Lähimpään isoon kaupunkiin, Galwayhin, on matkaa noin sata kilometriä. Useampia pieniä kyliä löytyy aivan lähistöltä (noin kymmenen kilometrin säteellä), mutta aivan naapurissamme ei asu ketään. Lähin lentokenttä on Galwayssä. Tilalle vielä tie on yleisesti ottaen hyväkuntoinen, mutta se saattaa olla liukas kovalla sateella. Pääosin isommat tiet ovat asvaltoituja, mutta hyvin kapeita, kivimuurein reunustettuja. Missä tahansa Irlannissa liikkuessa täytyy varoa tien laitamilla vapaana puikkelehtivia lampaita!

Tila itsessään sijaitsee aivan meren rannan tuntumassa, isolla vehreällä tontilla, lähellä pienen niemen kärkeä. Maasto on pääosin nummea ja paikka paikoin hieman suomaisempaa, vetistä kangasta. Isoja metsiä ei ole lähistöllä. Dóchasin tiluksiin kuuluu pätkä merenrantaa sekä runsaasti laiduntilaa. Tontilla on aikoinaan sijainnut iso lypsykarjatila (lue lisää historiasta täältä), joka nyt on muutettu hevoskäyttöön sopivaksi. Tontille kuuluu myös täysin toimintakuntoinen majakka, jota huoltaa paikallinen majakanpitäjä. Lisäksi lähimaastossa on useita raunioita; kirkkoja, linnoja, kartanoita.

Connemaran kansallispuisto on yksi Irlannin kuudesta kansallispuistosta. Puisto on maastoltaan hyvin vaihteleva, sillä siihen kuuluu sekä vuoria, niittyjä, nummea että suota. Jotkut väittävät Connemaran olevan Irlannin kaunein kansallispuisto, eivätkä he aivan väärässä ole! Koko Connemara on tunnettu tietenkin omasta ponirodustaan; connemaranponista. Sää on hyvin tyypillinen - usein päivät kuluvat pilvisenä ja sateisena, auringonpaiste on harvinaisempi näky! Kesät ovat viileähköjä, talvet leutoja ja märkiä. Rannikolla etenkin tuuli puhaltaa todella kovaa vuodenaikaan katsomatta! Connemara on kulttuuriltaan iirinkielinen, uskonnollinen ja hyvin tyypillinen irlantilainen.

        

Dóchas Acresin tila koostuu kahdesta päärakennuksesta sekä useammasta pienestä rakennuksesta. Päärakennukset eli talli ja asuintalo on täysin restauroituja, mutta alkuperäiseen ulkonäköönsä jätettyjä, hyvin tyyppillisesti irlantilaiseen maalaismaisemaan sopivia kivirakennuksia. Tallirakennus on remontoitu hevoskäyttöön vanhasta navetasta, ja se pitää sisällään yhdeksän täysikokoista karsinaa sekä yhden isomman varsomiskarsinan sekä satula- ja rehuhuoneen. Käytävälle on rakennettu pesumahdollisuus. Tallissa on kolme uloskäyntiä. Jokaisessa karsinassa on oma juoma-automaatti, ruokakuppi ja ikkuna ulos, ja sisäpihan puolella olevista karsinoista pääsee yhä myös suoraan ulos, alkuperäiseen tapaan.

Erillisissä rakennuksissa, aivan tallin välittömässä läheisyydessä, sijaitsevat puru- ja heinävarasto sekä lantala. Lantalamme on helppo tyhjentää oman erillisen lavan myötä. Puru- ja heinävaraston modernit liukuovet helpottavat tallityöntekijän työtä kun ovia ei tarvitse erikseen availla ja samalla purut ja heinät pysyvät kuivina. Käytämme hevosilla kuivikkeena pääasiassa purua tai turvetta.

Päätalo, jossa Birdie asuu, on suuri, kaksikerroksinen kivitalo. Talossa on kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kylpyhuone sekä useampi vaatekomero. Ainoastaan alakerta on tällä hetkellä asutettu, yläkerta on täysin tyhjillään. Aivan talon kyljessä on pieni, aidattu puutarha kasvihuoneineen ja puutarhakalusteineen. Puutarha toimiikin usein kuvauspaikkana tallin hevosille.

     

Dóchasin pihatto on niin kutsuttu aktiivipihatto, jossa hevoset saavat itse päättää ruokailuaikansa. Pihaton sisätila on rakennettu vanhaan kivirakennukseen, joka on restauroitu yhteensä kymmenelle hevoselle sopivaksi nukkuma- ja oleskelupaikaksi. Pihattoon on kulku molemmista päistä, ja siinä on useita ikkunoita. Pihatossa on myös automaattinen valaistus, joka on päällä ainoastaan päiväsaikaan. Molemmissa päädyissä pihattoa on juoma-automaatti, josta hevoset voivat käydä juomassa.

Pihatossa hevosilla on vapaa heinä koko ajan, ja ruoka-automaatti, josta ne saavat ruokaa valitsemaansa aikaan. Kun hevonen menee automaattiin, harjassa oleva siru aktivoi automaatin ja antaa hevoselle annoksen ruokaa. Kullekin hevoselle määritetään tietty määrä ruoka-annoksia per päivä, ja jos hevonen käy automaatissa useammin, ei se silti saa ruokaa kuin tietyn annosmäärän. Hevoset oppivat automaattiruokintasysteemin hyvin nopeasti, ja tulokset ovat olleet innostavia.

Pihaton jaloittelualue on suuri. Aidattu alue rajoittuu mereen, ja mukaan on aidattu myös kaistale merenrantaa, jotta hevoset voivat halutessaan käydä vilvoittelemassa. Hevosten harjassa oleva siru ilmoittaa tallinpitäjälle mahdollisista karkureista, sillä jos hevonen poistuu sille määritetyltä alueelta (pihatto ja aidattu laidun), siru aktivoituu ja hälyttää. Alue on kymmenelle hevoselle riittävän suuri, joten karkaamistapauksia tulee harvoin, ja suurin osa hevosista on tyytyväisiä elämäänsä.

        

Dóchasissa on panostettu hevosten jaloitteluun ja ulkoilemiseen eikä missään nimessä ole tarkoitus, että hevoset seisoisivat sisällä sateen sattuessa (eli tässä maantieteellisessä sijainnissa se tarkoittaisi päivittäin). Aivan tallin tuntumassa on kaksi pienempää ja kaksi hieman isompa, lauta-aidoin aidattua, nurmipohjaista tarhaa. Lisäksi käytössä on myös viisi valtavankokoista laidunta, joista kolmella on rantaviivaa käytössä. Laitumien aitojen virkaa toimittavat vanhat kiviaidat, joita on hieman terästetty sähkölangoilla hevosten karkailun vähentämiseksi. Sekä laitumilla että tarhoissa on juoma-astiat, ja laitumilla on myös sääsuoja hevosille.

Kentän takana on myös hiekkapohjainen pyöröaitaus tarhausta ja juoksutusta varten. Tarha soveltuu erityisesti oreille, jotka eivät meinaa pysyä muuta kuin korkeiden aitojen sisällä. Pyöröaitauksessa ei ole juoma-astiaa, joten mikäli siellä hevonen tarhaa, täytyy sille toimittaa juomista erikseen.

        

Ratsastusmahdollisuudet Dóchasissa ovat monipuoliset. Toki olemme pitkälti sään armoilla, sillä maneesia ei ole vielä rakennettu, joten liikutusmahdollisuudet rajoittuvat raikkaaseen ulkoilmaan. Kuitenkin maastojen ja erityisesti maisemien ollessa niin monipuoliset, on ulkona ratsastaminen suorastaan miellyttävää. Saattaappa maastolenkeillä tulla vastaan myös elokuvista ja tv-sarjoista tuttuja maisemia, sillä Irlannin rannikko on hyvin suosittu filmauslokaatio! Lähimaastoja ei voi myöskään syyttää tylsiksi, sillä aivan tallin tuntumasta löytyy perinteisen nummen lisäksi myös hiekkapohjaista merenrantaa, hieman jyrkempiä nousuja rannalta jyrkänteelle, niittyjä sekä myös niitä vuoria, joita voi halutessaan kiivetä myös hevosella jonkun matkaa ylös!

Toki meillä on Dóchasissa myös kenttä. Kenttämme on 60 x 80 m, kuitu/hiekkapohjainen ja erittäin hyväkuntoinen. Aidanpieliin on kiinnitetty koulukirjaimet, ja myös estekalusto on saatavilla (kunhan jaksaa kantaa!). Pimeän tullen kentälle saa myös valaistuksen.

Lähin maneesitalli sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Dóchasista, mutta tie sinne on hyväkuntoista ja melko leveää, joten kulku maneesille on täysin mahdollista. Saman tallin yhteydessä on myös CCI4-tasoinen maastoesterata kenttäratsastusharjoituksia varten. Talli onkin yksi alueen suosituimmista kilpailukeskuksista, ja siellä järjestetään kilpailuita aina seuratasolta kansalliselle tasolle saakka!