Stall Fernweh

Bohemian Rhapsody

virtuaalihevonen - a sim-game horse

Perustiedot

Nimi:	Bohemian Rhapsody "Rhapsody"	Rekisterinumero:	VH18-059-0044
Rotu:	morganhevonen	Syntymäaika, ikä:	01.04.2018, 20v (11/2026)
Sukupuoli:	tamma	Väri, säkäkorkeus:	tummanruunikko, 154 cm
Omistaja:	Faye (VRL-11299)	Kotitalli:	Stall Fernweh, Sveitsi
Painotus:	saddle seat	Koulutustaso:	english pleasure
Kasvattaja:	Milly Gregor, Yhdysvallat

* ikääntyy satunnaisesti

08.02.2019 RHLA   First Champion (731,667 %)

Historia

Milly Gregor on ehkä muille hevosalan ihmisille tuntematon nimi, mutta morgan-kasvattajat takuuvarmasti tuntevat Millyn ja hänen hevosensa. Milly on jo pitkälti eläikeiän ohittanut, texasilainen rouvashenkilö, jolla on hevoshommat verissä sukupolvien ajalta. Rouva on kasvattanut morganhevosia jo nuoresta pitäen, ja käytännössä jatkanut samaa työtä, jonka hänen isovanhempansa jo ovat aloittaneet. Siinä missä isovanhemmilla oli iso hevostila Pohjois-Texasissa, Millyllä on viiden hevosen talli täynnä tammoja Etelä-Texasissa. Rouva on panostanut laadukkaisiin, askellajipainotteisiin tammoihin, ja hyödyntää sitten varsasuunnitelmissa muualta lainattuja, tarkkaan ja harkiten valittuja oreja. Kasvattajaliitteitä ei ole, ja tämä tekeekin touhusta uniikin, sillä jokainen morganeihin syventynyt ihminen kyllä osaa erottaa rouva Gregorin kasvatit, vaikkapa sitten ilman liitteitä.

Ollessani kilpailuissa Texasissa, pääsin tutustumaan rouva Gregoriin ja juttelin hänen kanssaan pitkät tovit. Meillä riitti puheenaiheita, kun morganit ovat lähellä sydäntä molemmilla! Siinä small talkin yhteydessä tehtiinkin ihan sujuvasti kaupat morgan-tammavarsasta, jonka rouva tuntui väenvängällä haluavan Arcadiaan. Olihan hän kuullut Arcadiasta, vaikkei yhtään meidän kasvattia omistanut. Ja tämä olikin alkuperäinen tavoite - saada tamma Louisianaan, muiden morganeideni joukkoon, mutta tammapa kehitti kolmivuotiaana sen sortin ötökkäallergian, ettei jäänyt vaihtoehtoja kuin siirtää se toiselle tallilleni Sveitsiin. Nuori tamma jatkoi kisauraansa sitten Euroopassa ja nautti vähän viileämmästä vuori-ilmasta. Aika näyttää, onko tamma tarpeen lähettää takaisin Jenkkeihin jatkamaan jo hyvin alkanutta siitostamman uraa vai jääkö se pysyvästi Euroopan mantereelle.

Luonnekuvaus

Perusluonteeltaan Rhapsody on kiltti ja helppo tammaksi. Se on melko miellyttämisenhaluinen ja pyrkii tekemään asioita niin, ettei kukaan ympärillä hermostu - olkoon kyse sitten ihmisestä tai hevosesta. Laumassa tamma selkeästi ottaa alistujan ja alempiarvoisen roolin eikä pyri edes muuttamaan lauman dynamiikkaa omalla toiminnallaan. Ihmiseen tamma luottaa ja kunnioittaa, ja kaipaakin ihmisen tukea epävarmoissa tai jännittävissä tilanteissa. Jos tamma näkee jotain uutta ja pelottavaa, se usein pysähtyy aloilleen ja puhisee silmät laajentuen. Kuitenkin, ihmisen (tai miksei toisen hevosenkin) tuella ja esimerkillä, se pystyy selättämään pelkonsa ja tutustumaan tähän kammoksuttavaan asiaan.

Hoitotilanteissa Rhapsody on parhaimmillaan. Se nauttii huomiosta, hoidosta ja kaikenlaisesta rapsuttelusta. Tamma on ensimmäisenä jonossa kerjäämässä rapsutteluja tarhan portilla jos joku erehtyy siihen seisahtumaan. Karsinassa Rhapsody on helpoin hoitaa, jolloin sillä on tuttu ja turvallinen tila, ja pientä puuhaa (esimerkiksi heinäverkko). Varusteiden kanssa ei yleensä ole ongelmia, mutta isommissa toimenpiteissä kuten kengityksessä, raspauksessa tai eläinlääkärin tarkastuksissa tamma tarvitsee tukea enemmän. Näissä tilanteissa helpottaa jos joku seisoo sen lähellä ja rapsuttelee ja syöttelee jotain herkkua, mikäli mahdollista.

Ratsastaessa tamma on usein hieman hitaasti lämpiävä. Se saattaa alkuun olla jopa laiska, mutta innostuu kyllä nopeasti kun oivaltaa, mitä ollaan tekemässä. Sen askellajit ovat kauniit ja ilmavat, ja askellajista toiseen siirtyminen huomaamatonta ja helppoa. Ratsastajalta tamma odottaa selkeitä ohjeita ja apuja - se ei yleensä itse halua olla vastuussa mistään vaan odottaa ratsastajan tietävän tasan tarkkaan, mitä seuraavaksi tapahtuu, ja ohjeistavan tammaa. Rhapsody on loppupeleissä suht helppo ratsu, kunhan sillä on kyydissä ratsastaja, jolla on homma hallussa.

Ajoluokissa tamma menestyy hyvin, sillä se tuntuu viihtyvän erinomaisesti kärryjen edessä - oli kyse sitten kisatilanteesta tai kotitreenistä. Tammaa voi huoletta ajaa vaikka ravikärryillä, mutta toki se on tottunut pleasure driving-tyyppisiin välineisiin. Kärryillä se tosin usein kiihtyy melko nopeasti ja sitä voi alkuun joutua jarruttelemaan enemmänkin. Rhapsody onneksi kuuntelee hyvin apuja, vaikka selässä ei kukaan istuisikaan.

---

Sukutaulu

i. Fandango   morgan musta, 158 cm (EVM)	ii. Scaramouche   m morg-o, 160 cm (EVM)	iii. Thunderbolt & Lightning m morg-o, 162 cm (EVM)
		iie. Under Pressure prn morg-t, 152 cm (EVM)
	ie. Killer Queen   mrn morg-t, 152 cm (EVM)	iei. Doing All Right rn morg-o, 156 cm (EVM)
		iee. Delilah m morg-t, 150 cm (EVM)
e. Innuendo   morgan tummanruunikko, 152 cm (EVM)	ei. True Champion   m morg-o, 155 cm (EVM)	eii. Figaro mrn morg-o, 156 cm (EVM)
		eie. Galileo m morg-o, 157 cm (EVM)
	ee. Calypso   trn morg-t, 150 cm (EVM)	eei. Magnifico prn morg-o, 155 cm (EVM)
		eee. Bismillah rn morg-t, 152 cm (EVM)

Bohemian Rhapsodyn sukulinjassa paistaa texasilaisuus monen polven ajalta. Tammankin kasvattajan, rouva Gregorin hevosia on kolmessa sukupolvessa emälinjassa, sekä myös isän puolella toisessa polvessa (Killer Queen), mutta myös toisen kuuluisan kasvattajan M.M. Morgans Stud-siittolan kasvatteja on sukutaulussa useampi.

Emä Innuendo on rouva Gregorin silmäterä, ja yksi etelä-valtioiden varmasti tunnetuimpia siitostammoja, jos puhutaan askellajiratsastuspainotteisista morganeista. Innuendo oli tummanruunikko, sopusuhtainen ja kaunis ulkonäöltään - herkkä ja jopa hieman pikkusieluinen luonteeltaan. Tammalla kilpailtiin english pleasure-luokissa laajalti rouva Gregorin vakiratsuttajien toimesta, ja tamma menestyi kiitettävästi - saaden jo siinä laadukkaan hevosen maineen. Kun tamman kilpailu-ura päättyi, ja tamma siirtyi virallisesti siitoskäyttöön - oli varsanottajia jonoksi asti. Rouva Gregorille tyypilliseen tapaa, hän valikoi varsanostajat tarkkaan ja harkiten, eikä etenkään näin tunnetun tamman varsa lähde ihan kenelle tahansa. Kaikenkaikkiaan Innuendo varsoi kuusi varsaa noin kymmenen vuoden aikaikkunan sisällä.

Emänemä Calypso jatkaa myös rouva Gregorin kasvattilinjaa ja tammalinjaa. Tamma oli hyvin samannäköinen kuin varsansa, mutta hieman pienempi kokoinen. Calypso tuntuikin jättävän melko pienikokoisia varsoja jälkeensä, ja sen siro ja sievä rakenne kertautuivat jälkikasvullekin. Ainoastaan sen yksi orivarsa on hieman kookkaampi ja rotevampi, kuten morgan-orin kuuluukin. Tammalla oli kertakaikkisen upeat ja näyttävät askeleet, eikä toki häntälisäkkeestä ollut haittaakaan kun se kisoissa kiersi uralla taitavan ratsastajan kanssa. Lienee sanomattakin selvää, että tamma keräsi melkoisen kokoelman rusetteja ja pokaaleja kotiinvietäväksi.

Emänemänemä Bismillah on yksi rouva Gregorin ensimmäisistä tammoista, ikäänkuin perintönä vanhemmiltaan saatu, siinä kohtaa jo varsin iäkäs morgan-tamma. Upea, hieman kupariin vivahtava ruunikko tamma oli ehtinyt tehdä jo muutaman varsan, mutta rouva Gregorin maineella tammasta tuli lähes kuuluisa. Tamma periytti värinsä lisäksi myös hyvää luonnettaan, sillä se varmasti oli kulmakunnan hevosista kiltein.

Emänisä True Champion, upea musta ori, oli taasen lainahevonen naapurivaltiosta Louisianasta. Rouva Gregor valikoi tammoilleen puolisot harkiten, ja True Champion valikoitui kertoman mukaan sekä värinsä että hyvän luonteensa vuoksi. Ori oli ihmistä kunnioittava ja hyväkäytöksinen herrasmies, joka ei turhia koheltanut. Se pärjäsi kilpailuissa kohtalaisen hyvin - lähinnä orilla kilpailtiin ajoluokkia, mutta se toimi myös selästä käsin. Poikkeuksellista orille on, että sillä on vain muutama jälkeläinen - se kerkesi menehtyä ennenkuin siitosura pyörähti kunnolla käyntiin.

Isä Fandango on isokokoinen, musta ori - melko jykevä ja tarkkapiirteinen rakenteeltaan. Sillä on erinomainen rakenne askellajiratsastusta ajatellen vaikka tarina kertoo, että alkuun orista povattiin estehevosta. Sen suvussa kun on ihan menestyneitä esteratsujakin. Ori ei kuitenkaan tuntunut selviävän edes simppeleistä estetehtävistä vaan selkeästi loisti enemmän ihan tasaisella, ilman ylimääräisiä esteitä! Ajoluokissa ori on menestynyt eritoten - se toimii kärryiltä käsin kuin ajatus, ja on näyttävä pitkine jouhineen ja upean kokomustan värinsä vuoksi. Ajoittain orin kanssa on ollut haasteita sen käsittelyn kanssa - se on melko temperamenttinen ja vahvatahtoinen hevonen, joka ei ihan aina allekirjoita käsittelijöidensä ajatusmaailmaa. Kilpailumenestys ja hyvä rakenne ovat kuitenkin kumonneet haasteellisen luonteen, ja taanneet orille aktiivisen siitosuran kilpailuiden jälkeen.

Isänisä Scaramouche jatkaa mustien orien linjaa isän puolella sukutaulua. Fun fact, myös isänisänisä Thunderbolt & Lightning on musta väriltään - ilman yhdenainuttakaan valkoista karvaa! Harmittavasti isälinjan musta väri ei ole ihan jokaiselle jälkeläiselle periytynyt. Scaramouche oli iso ja ylväs ori - 160 cm. Sen liikkuminen oli upeaa katseltavaa - ori nosteli luonnostaan jalkoja ylös ihan jo tarhaan kulkiessaan, mutta kilpailutilanteissa se tuntui lisäävän liikettä vielä 110%. Erityisen taitava se oli selästä käsin - ajoluokat menivät toisinaan vähän penkin alle, mutta selästä käsin se toimi kuin unelma. Toki ihan kuka tahansa ratsastaja ei sen kanssa pärjännyt - ori oli ratsastaessa myös melko vahva luonteeltaan.

Isänemä Killer Queen on myös rouva Gregorin tammoja - mustanruunikko, melko pieni morgantamma, joka jatkaa myös Queen pohjautuvaa nimeämistyyliä, joka on rouva Gregorille ominainen. Rouva taisikin olla Queenin suuri fani, silloin kun bändi oli aktiivisimmillaan Freddie Mercuryn ollessa elossa. Moni rouvan kasvateista kantaakin Queenin biiseille ominaisia nimiä, aivan kuten Killer Queen. Nimestään huolimatta, tamma oli yliystävällinen ja helppo luonteeltaan. Nätti pikkutamma oli varsinainen miellyttäjäluonne - se pyrki aina olemaan askeleen edellä ja pahantahtoista siitä ei olisi saanut tekemälläkään. Ei liene epäselvää, miksi tamma oli rouva Gregorin suosikkeja.

---

Kilpailut ja näyttelyt

Bohemian Rhapsody kilpailee porrastetuissa askellajiratsastuskilpailuissa.
VRL-profiili

ARJ-cupit - 6 kpl

30.11.2018 ARJ-cup - english pleasure driving - 03/20 31.03.2019 ARJ-cup - english pleasure driving - 02/07 28.02.2025 ARJ-cup - english pleasure - 04/23

28.02.2025 ARJ-cup - informal combination - 04/23 31.03.2025 ARJ-cup - english pleasure driving - 03/27 31.05.2025 ARJ-cup - english pleasure driving - 02/21

Näyttelyt

---

Jälkeläiset

Bohemian Rhapsody on tarjolla jalostukseen. Tamma periyttää jälkeläisilleen hieman haastavan luonteensä lisäksi myös (onneksi) hyvän rakenteensa.

---

Kuulumisia

Kiltin tamman dilemma
Rhapsodyn kanssa on viime päivinä jouduttu miettimään, onko tarpeen erottaa tamma laumastaan ja siirtää tarhailemaan yksikseen - sen verran turpaan sen on ottanut lauman matriarkalta. Tammahan on aina ollut varsin alistuvaa sorttia, etenkin laumahierarkiassa, ja myös vähän sitä tyyppiä, ettei se turhaan viitsi alkaa muille ryttyilemään saadakseen jalansijaa arvoasteikossa. Nyt viime päivinä tämä tilanne on kuitenkin korostunut, ja tallityöntekijöiden huoli on käsinkosketeltava. Rhapsody on saanut kaviota vähän joka puolelle, ja hampaanjäljet löysin viimeksi eilen sen ryntäistä. Lisäksi tamma on jäänyt ilman iltaheiniä, jos ne on jaettu tarhaan. Muutama muu alistuvampi yksilö on sitten jakanut sille heiniään, mutta niukaksi on jäänyt sen ruokinta kun muut tulevat varastamaan eväät eikä Rhapsody mitenkään puolusta omiaan. Päätimme tallityöntekijöiden kanssa kuitenkin vielä jättää tamman laumaan ja seurata tilannetta, mutta aika näyttää.

Uusi tarhakaveri
Kyllähän siinä niin kävi, että Rhapsody sai vaihtaa laumaa ja sai nyt tarhakaverikseen työhevosia. Tallit jättiläiset (eli shiret ja clydesdalet) ovat lunkimmasta päästä, ainakin muutama niistä, joten järjestettiin shire-tamma Lavender morganin kaveriksi. Lavender on toistaiseksi tarhaillut yksin, joten ehkä seura on piristävä lisä sen arkeen. Ainakin ensimmäiset päivät yhteiseloa tuntuivat menneen hyvin, vaikka Rhapsody selkeästi vierasti tamman jättimäistä kokoa! Onhan Lavender kuitenkin komeat 171 cm korkea (aika pieni shireksi jos totta puhutaan…!). Ainakaan tamma ei saanut samallalailla kaviosta päähän kuin edellisessä laumassa, ja toistaiseksi kaikilta muiltakin konflikteilta on vältytty. Lavender sen sijaan on vaikuttanut melko kiinnostuneelta uudesta kaveristaan, ja on koittanut vähän sään päältä kaveriaan kihnuttaakin!

Maastoajelu
Oli kulunut ikuisuus siitä, kun olin viimeksi valjastanut Rhapsodyn kärryjen eteen ja lähtenyt hupiajelulle. Tamma oli kyllä aktiivisesti kilpaillut ja sen puolesta saanut viettää ajohevosena aikaa, mutta ihan kahdenkeskeistä aikaa meillä ei hetkeen ole ollut. Oli aika korjata tämä virhe pikimmiten. Ja kun Sveitsin kevät oli jo pitkällä, nurmikko vihersi ja puissa oli silmuja, ja ennen kaikkea sää oli aurinkoinen ja lämmin - oli aika pistää tämä ajatus täytäntöön.

Valjastin tammaa tallissa eikä Rhapsody millään olisi halunnut valjastamisen jälkeen siirtyä pihalle kärryjen eteen. Tamma olisi ilmeisesti halunnut minun vain rapsuttelevan sitä loputtomiin. Kun sitten pääsimme vihdoin liikkeelle tallin pihasta, oli tamma täynnä virtaa. En muistakaan, milloin se olisi käynyt maastolenkillä. Se ei millään meinannut malttaa kävellä vaan olisi heti lähtenyt raviin. Kertaalleen sain hidastaa sen jopa liki passage-maisesta laukasta käyntiin. Hyvän suoran tullessa annoin sen sitten painella - joku ulkopuolinen olisi voinut luulla meidän harjoittelevan paikallisraveihin, niin sutjakkaasti tamma ravasi eteenpäin! Onneksi vauhti hyytyi pikkuhiljaa kun reitti siirtyi kohti vuorenrinteitä ja ylämäki oli jatkuvaa. Tallille takaisin päästyämme tamma oli aivan hiessä, ja pääsin vielä pesemään sen kunnolla ennen loimittamista ja iltapäiväporkkanoita.

kuvat © Willow Bend Publishing