Krustpils Manor järjestää yksityistallin porukalle omat pikkujoulut perjantaina 12.12.2014, klo 16 alkaen. Ilmoittautuminen on täysin vapaaehtoista, ja suoritetaan sähköpostitse tai kirjoittamalla vuokranmaksukirjaan, viimeistään 11.12 mennessä. Osallistumismaksu on 3 v€ ja sisältää ruoat sekä yllätysjoululahjan.
Ilmoittautumisen jälkeen pikkujouluista kirjoitetaan lyhyt tarina tai muu kuvaus, joka liitetään sopimus-sivulle. Tarinalla voi kuitata myös joulukuun vuokran (ilmoita tästä ilmoittautuessa), eli mikäli osallistut pikkujouluihin, ei enää vuokranmaksutarinaa ole välttämätön kirjoittaa. Tarinan voi liittää myös ilmoittautumisen yhteyteen, mutta tarinan tulisi viimeistään olla perillä jouluaattoon 24.12 mennessä.
AikatauluIlmoita, jos tarvitset perjantai-lauantai-yöksi yösijaa, hotellihuoneet ovat tänä aikana yksityishevosten omistajien varattavissa lähes pilkkahintaan (20 v€/yö). Ilmoita yöpymistarpeesta osallistumisen yhteydessä.
Osallistujat
- Christa W. (Zara)
- allu
- Mariella (Gwen)
- Papukaija (Karkki) + yöpaikka hotellihuoneessa nro 2
- Sinte (Janni)
Tarinat
Sinte & Janni
"Seisoin hymy korvissa (oikeasti mun hymy oli syväjäässä jännityksen vuoksi) Krustpilsin kartanossa – lasi kuohuvaa sievästi kädessä – samalla kun Christa puhua papatti ja toivotti osallistujat tervetulleiksi pikkujouluihin. Puheen jälkeen siirryimme tallin puolelle, laittamaan hevosia kuntoon pikkujoulumaastoa varten.
Parin kuukauden jälkeen olin kotiutunut Latviaan kiitettävän hyvin, vaikka sisälläni kutkutti kaipuu Suomeen. Olihan tämä ihan hullua, en olisi ikinä uskonut että löytäisin itseni täältä... Latviasta! Janni vaikutti myös oikein tyytyväiseltä Krustpilsin aktiivipihatossa; se oli saanut seurakseen muutaman muunkin ponin, joista suurin osa oli tammoja. Erityisen paljon se kaveerasi Trippi-nimisen newforestin kanssa, kun taas pihaton toisen shetlanninponin kanssa oli havaittavissa pientä leikkimielistä vääntöä. Parempaa paikkaa saisi hakea!
Pikkujoulumaasto sujui iloisissa merkeissä, juttua riitti ja noin tunnin lenkin aikana minulle tuli tutuksi osa Krustpilsin ihailtavista maastoista. Ehkä myöhemmin uskaltaisin lähteä myös yksin maastoilemaan, kuka tietää?
Palattuamme maastosta ohjelmassa oli luppoisaa yhdessäoloa ja hauskanpitoa. Jännityksen rippeet murenivat huomaamattomasti illan aikana, ja lopulta olin ihan täysillä mukana!
Kiitos mukavasta tapahtumasta :)"
allu
"Pikkujoulumaasto sujui rattoisasti kulkusten kilistessä tonttulakkien päissä ja hevosten talsiessa innokkaasti hienoissa maisemissa. Maaston jälkeen oli ruokailu, jossa oli tarjossa jos jonkin laista maukasta jouluruokaa. Lopuksi oli pientä hauskaa ohjelmaa ja jouluista musiikkia, joka jatkui aina yhteentoista asti illalla."
Papukaija & Karkki
"Olin saapunut jo aikaisin Latviaan ja huristanut lentokentältä reippaaseen tahtiin Krustpilsiin. Tänään olisi ne paljonpuhutut pikkujoulut. Kävin moikkaamassa Caraa, jonka jälkeen menin hotellin puolelle(?). Aluksi Christa pitäisi puheen ja nostaisimme alkumaljan, maksaisimme myös "pääsymaksun", tai niin minä itse ainakin suunnittelin. Puoliviiden aikoihin lähdimme talliin ja valmistauduimme maastoon lähtöön, Cara oli innoissaan. Maastoretki sujui poikkeuksellisen hyvin, vaikka takaisin talliin tullessamme varpaani olivat jäätyneet saappaisiin kiinni. Laitoimme ponit nukkumaan ja siirryimme hotelliin viettämään rattoisaa iltaa juhlatunnelmissa. Illassa tapahtui vaikka mitä mukavaa, vaikka muutaman kerran nimeltä mainitsemattomilla henkilöillä oli kiehua yli äyräitten. Söimme oikein täyttävän, sekä makoisan juhlaruoan jonka jälkeen vietimme yhteistä aikaa hotellissa lauleskellen, leikitellen ja rupatellen joulusuunnitelmista. Kun kello kumahti 23.00, alkoi juhlaväki pikkuhiljaa lipua pois, itse siirryin yhden kerroksen ylöspäin viettämään perjantai-lauantai välisen yön varaamassani huoneessa. Pikkujoulut olivat oikein mukavat, vaikka tähän tarinan kirjoittamiseen ei ollut oikein inspiraatiota...."
Mariella & Gwen
"Kun alkumalja oli juotu, ja Christa oli lopettanut puheensa, riensin kiireen vilkkaa Gwenin luokse. Tamma oli enää satulaa vailla valmis, ja huokaisin helpotuksesta, että olin valinnut maastoreissulle ratsukseni Gwenin enkä Elenan. Gwen kun ei emänsä tavoin pullistele satulavyötä kiristäessä, vaan antaa minun tehdä työni rauhassa. Maastoreissu oli ensimmäiseni Latvian metsikössä, joten olin ihan innoissani. Tiesin kuitenkin, että Gwen nauttisi siitä, oli maasto sitten erilainen kuin meillä Suomessa tai ei. Suurimpana syynä Gwenin nauttimiselle oli kuitenkin muut ratsukot, ja tarkennettuna muut, uudet tallikaverit.
Latviaan ei näköjään tullut lumi joulukuun puolivälissä, niin kuin meillä Keski-Suomessa, mutta sää oli kylmä. Kirkas taivas kuitenkin valaisi meidän reissua, joten ei tarvinnut olla niin varovainen liikkuessaan. Onneksi suurin osa maastoreissusta kuljimme valaistuilla teillä, eikä ilta pimentynyt kunnolla kuin vasta viiden aikaan. Gwen kulki kauniisti koko reissun ajan, eikä muillakaan ratsukoilla ollut ongelmia.
Muutama laukkapyrähdys otettiin kuivilla suorilla, joten saavuttuamme takaisin tallille, oli Gwenkin valmis lepäämään tallissa. Kun ponit oli saatu riisuttua satuloistaan ja kuivattua, alkoi meidän "kaksijalkaisten" illanvietto. Onneksi suomella ja englannilla pärjäsi koko illan, vaikka sainkin täydennettyä sanavarastoani muutamalla latvialaisella termillä."