Nimi:	Aubergine Irresistable	Rotu:	Morganinhevonen
Kutsumanimi:	Aubergine	Syntynyt:	01.03.2011,
Sukupuoli:	Tamma	Rekisterinro:	VH11-059-0068
Ikä:	26-vuotias (01.06.2013)	Säkäkorkeus:	151 cm
Väri:	Voikko	Ikääntyminen:	VHKR (täytti 4 vuotta 01.07.2011)
Painotus:	Saddle seat - classic -luokat	Koulutustaso:	Helppo A, 70 cm
Kasvattaja:	Sarah Meller, Yhdysvallat	Omistaja:	Christa W., VRL-11299 - Arcadia Morgans

Yleisesti ottaen Aubergine on nätti ja hyväkäytöksinen, elämää nähnyt tamma. Se osaa hurmata kenet vaan suklaisilla nappisilmillään ja hurmaavalla käytöksellään, ja on kyllä - jos totta puhutaan - usean hoitajakokelaan ykkössuosikki. Tamma vaan on niin yksinkertainen ja kiltti, sen kanssa ei tarvitse turhia pelätä eikä se jaksa itsekään hötkyillä sinne tänne. Melko rauhallisen käsittelijän tamma kuitenkin vaatii, se on nimittäin melko herkkä tapaus. Lieneekö jotain vanhoja peruja, mutta tamma aristaa esimerkiksi takanaan liikkumista tai äkillisiä liikkeitä päänsä lähistöllä. Kun nämä asiat ottaa huomioon, ei ongelmia ole eikä tule.

Hoitaessa Aubergine on oma, rauhallinen itsensä. Se seisoo usein tyynesti paikallaan kuin katsoen mitä hoitaja seuraavaksi puuhailee. Toisinaan se saattaa tuupata päällään hoitajaa ystävällisyyden eleenä ja kiintymyksen osoittamisena. Vesipesu on ainut, minkä kanssa voi syntyä ongelmia - tamma nimittäin inhoaa vettä sen kaikissa olomuodoissa. Se on jopa vaikea saada juomaan, jos veteen ei ole sekoitettu esimerkiksi melassia tai mehua. Jos Auberginea muuten ei tarvitse hoitaessa laittaa kiinni, niin pesujen ajaksi tämä on kyllä ehdoton ykkösvaatimus, muuten neitokainen livahtaa paikalta salamannopeasti.

Ratsastaessa Aubergine on taitava ja näyttävä. Sillä on pitkän linjan kokemus askellajiratsastuksesta, sillä se on jo pienestä pitäen opetettu lajiin. Kotosalla tammalla ratsastetaan vähän sitä sun tätä, vaihtelun vuoksi myös muita saddle seat-lajeja, mutta kisoissa tamman ehdoton ykkönen on classic-luokat. Nimenomaan vielä selästä käsin - driving-luokat sujuvat myös, mutta tamma ei ole niin omillaan kärryjen edessä kuin se on selästä käsin ratsastettuna. Auberginella on melko lennokkaat ja korkeahkot askeleet, joten erityisesti ravissa on vaikea istua ilman totuttelua. Sen ravi on pompottavaa, sillä tamma on tottunut nostamaan jalkansa korkealle ja näin näyttämään äärimmäisen hyvältä. Laukka sen sijaan on pyöreämpää, hieman tasaisempaa mutta silti eteenpäinvievää. Erityisesti Aubergine rakastaa rauhallisia maastoilulenkkejä. Tamman kanssa voi huoletta lähteä maastoon vaikka ilman mitään varusteita, se ei säiky tai lähde karkuun vaikka ratsastaja putoaisikin (ellei sitten sada vettä!).

Auberginen isä Suspicion on komea, voikko ori, joka on erityisen menestynyt saddle seat-luokissa Yhdysvalloissa. Ori aloitti kilpailu-uransa varhain ja sain hyvän koulutuksen ja pohjan lajiin synnyttyään saddle seat-painotteiselle kasvattajalle. Orin vanhemmat ovat toki myös askellajiratsastukseen painotettuja, mutta hieman vähemmän kilpailleita, joten Suspicionin menestys oli kasvattajalle yllätys. Hyväkäytöksinen ja asiallinen ori sijoittui kisassa toisensa jälkeen ja haali aikamoisen kaapillisen ylpeyden aiheita. Tämä tietysti luonnostaan toi orille myös suosiota jalostuspuolella, ja tammoja tuppasi olemaan välillä jonoksikin asti. Vuosien varrella suosio kuitenkin laantui ja uusia, nuoria oreja nousi Suspicionkin edelle. Nykyään ori viettelee eläkepäiviään jossain päin Texasia.

Isänisä Tricle Down jatkaa voikkojen linjaa ja myös saddle seat-painotusta Auberginen suvussa. Ori oli painoitettu classic-luokkiin, kuten Auberginekin mutta kilpaili loppuvaiheessa myös muita luokkia sekä lehtijuttujen perusteella myös lännenratsastusta. Orin kilpaura on tosin ollut lähinnä nimellinen - se on muutaman eri ratsastajan kanssa kierrellyt vähän siellä täällä kokeilemassa mitä sattuu ilman sen kummempia tavotteita. Orin olemukseen tällainen menettely ainakin on käynyt loistavasti - se on ollut hieman vetelä ja laiska ja valmis menemään sieltä, missä aita on matalin. Ori ruunattiin melkolailla heti täytettyään kymmenen, joskin se onneksi kerkesi sitä ennen astua kymmenkunta tammaa.

Isänemä Path of Roseline, voikko morgan-tamma oli syntyessäänkin jo melko pienikokoinen, jolloin ajateltiin sen jäävän lähes minimaaliseksi. Kasvattajalla oli suuret odotukset saada tamma kantakirjaan ja näyttelyihin, mutta parin ensimmäisen vuoden aikana tilanne näytti melko huolestuttavalta. Tamma kuitenkin venyi sitten sallittuihin mittoihin ja pääsi kiertämään tyytyväisen kasvattajansa kanssa näyttelyitä. Saddle seatia, eritysesti englishiä tamma kisasi vain muutaman kerran, sijoittuen yksissä kilpailuissa. Lähinnä sen elämän sisältönä olivat tamma- ja varsanäyttelyt sekä varsojen kasvattaminen. Hienoja varsoja tamma kyllä tekikin - jälkikasvu nimittäin tuppasi aina perimään emältään sen hurmaavan luonteen!

Auberginen emä Ebony Brooker on yksi niistä tammoista, joiden omistajalla oli hinku saada tamma kantavaksi Suspicionista. Omistajan onneksi näin kävikin jo ensimmäisen yrittämän jälkeen, ja liki vuoden jälkeen maailmaan putkahti voikko varsa, Aubergine. Ebony Brooker myös kantaa voikkogeeniä ja on periyttänyt tätä jokaiselle liki kymmenelle jälkeläiselleen. Tamma on täysin jalostuspainotteinen eikä sillä ole koskaan edes käyty kilpailualueella. Se on viettänyt rauhallista ja onnellista elämää kotitallillaan tyytyväisenä ja elämänmyönteisenä. Hiljattain paikallisen morgan-yhdistyksen internet-sivuilta sai lukea, että tamma on päässyt vehreämmille laitumille ja jättänyt jalostuspuuhat jälkikasvulleen.

Emänisä Teetertrotter Stop on vanhan linjan morganeita ja edustaa enemmänkin lippitt-suuntaa kuin tavallista, sirorakenteista morgania. Voikko ori on melko harvinainen tapaus lippittien parissa - useinhan nämä ovat tummia väritykseltään. Tämä nostattikin suosiota siitospuuhissa, sillä usea tamman omistaja halusi astuttaa normaalirakenteisen tammansa voikolla lippitt-orilla saadakseen jälkikasvulle hieman massiivisuutta ja toki myös voikon värin. Teetertrotter Stop on nimensä mukaisesti osallistunut myös ns. ravikilpailuihin, joita morganeille on järjestetty vuosien varrella muutamia. Suurempaa menestystä ori ei ole näissä saavuttanut.

Emänemä Tiara Dancing oli kuvankaunis pikkutamma, myöskin voikko väriltään. Tamman lyhyt elämä päättyi traagisesti ratsastusonnettomuudessa, jossa myös ihmishenkiä menetettiin. Onneksi tamma kerkesi tätä ennen tehdä yhden varsan, Ebony Brookerin eikä hieno sukulinja jäänyt jatkumatta. Tiara Dancing oli siis pääasiallisesti nuorison ratsastuskäytössä ja siitä kaavailtiin hyvän sukunsa puolesta menestynyttä siitostammaa.